Voisiko sen tehdä toisin?

Kuva: Liisa Koskela

Kun tekeminen sujuu ja rahaa tulee, ei muuteta toimivaa. Entä kun tarkastellaan toimintaa pidemmällä aikavälillä? Ovatko tekemiset tasapainossa tavoitteiden kanssa niin kahden kuin 20 vuoden aikajänteellä? Onko tekemistä edes mahdollista muuttaa? Pystyisikö kuitenkin ottamaan enemmän selkänahasta vai pitäisikö jo miettiä toisenlaisia tapoja toimia?

Tavoite on hyvä lähtökohta, joka ohjaa parhaimmillaan terveen kriittiseen arviointiin esim. toiminnan riskeistä ja riskien hallinnasta. Ilman päämäärää onnistunutkin tekeminen menettää merkityksensä. Mihin pitkän aikavälin tavoite voisikaan johtaa, jos tekemiseen tulisi toinen roti ja systematiikka, jopa strategia!

Kehittämisen johtaminen – johtamisen kehittäminen

Mitkä asiat ovat paremman tekemisen takana? Uusi navetta? Hyvät koneet ja koneketju? Asennetta, arvoja ja visioita? Suunnittelua, seurantaa ja kehittymistä? Tiedetäänkö, mitä halutaan ja mitä oikeasti saadaan? Kehittäminen ei ole vain omistajan tai johtajan murhe, vaan sen kuuluu kaikille. Johtaminen myös kuuluu kaikkiin ja ainakin yli yhden ihmisen yrityksiin! 

Hyvä tulos syntyy oikeanlaisesta tekemisestä, joilla on selkeä tarve ja tarkoitus. Voi olla haaste saada ihmiset erilaisissa töissään mukaan tekemisen parantamiseen. Vastuualueiden jakaminen on jo startti. Usein tulppana on puutteellinen viestintä, kun tieto ei tuekaan johtamista. Aletaan siis toimia vuorovaikutteisesti! Motivoituneet ihmiset kehittävät työtään. Tämän tiedetään ruokkivan jopa työtyytyväisyyttä ja -turvallisuutta. 

Voiko oikaista ja keskittyä vain kiinnostaviin työtehtäviin? Olisiko ihannetilanne tehdä vain niitä juttuja, missä on oikeasti hyvä? Valitettavasti on myös töitä, jotka on pakko tehdä, vaikka ei aina ole innostusta ja osaamista. Onneksi kaikkea ei edes kannata tehdä itse. Usein ostettu erikoisosaaminen ilmenee esim. tunnin touhuna ja yllättävän kokoisena laskuna. Minullahan olisi tuohon mennyt vain... (viisi työpäivää?). Mutta kuka johtaa ja tarvitaanko sitä edes? Eikö tuo suju johtamattakin? Tavallinen arki!

Sparraajat ja valmentajat

Mikäli tulokset eivät ole haluttuja ja silmät auki ja asiaan puuttumatta kävellään ongelmien ohi, on tarve johtamiselle. Osa hanskaa johtamisen omalla porukalla, osa haluaa ulkopuolisia sparraajia. Sparraus sopii erinomaisesti tilanteisiin, joissa tuntuu, että omin voimin ei pääse huippusuoritukseen tai epäilyttää, ollaanko tekemisessä oikealla tiellä. Huippu-urheilijallakin on valmentaja, ulkopuoliset silmät ja korvat. Valmentaja tai sparraaja kirkastaa ajatuksia, auttaa keskittymään oikeaan ja oikea-aikaiseen tekemiseen ja myös tukee matkalla onnistumisiin. Lean-menetelmät ovat olleet monella tilalla hyviä hoksautuksen keinoja, niinpä niitä uskaltaa huoletta suositella kaikille. Tekemisen johtaminen ja parantaminen ovat usein pieniä asioita, joilla on suuri vaikutus!

Kirjoittaja
Liisa Koskela
Yritysjohtamisen erityisasiantuntija
ProAgria Keski-Pohjanmaa

 

Jaa

Facebook Comments Box