Nipa oppi vaikeimman kautta

Investointi on prosessi, jossa nivoutuu asioiden, ihmisten, toimintojen, talouden ja ennen kaikkea itsensä johtaminen. Emolehmätilallinen Nipa koki omakohtaisesti investointiprosessin monitahoiset haasteet. ”Se, joka luulee pienenkin investoinnin olevan pelkästään rahoituksen hakemista ja sen jälkeen rakentamista, näkee Ruususen unta”, summaa Nipa muutaman vuoden takaisia kokemuksiaan.

Nipa otti sukupolvenvaihdoksen myötä vanhempiensa emolehmätilan haltuunsa vuonna 2011. Tilan yleiskunto oli omistajanvaihdoksen aikaan hyvä, mutta tuotannon kasvattaminen ja karjasuojan laajentaminen oli välttämätöntä. Investoinnin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2012, tarkoituksena rakentaa vuonna 2013. Nipalla ei ollut aiempaa kokemusta rakennusinvestoinneista, mitä nyt teini-ikäisenä oli toiminut lautapoikana silloisella navetan rakennustyömaalla.

”En osannut aavistaa, kuinka suuri vastuu minulla on koko hommasta. Mitään ei tapahdu, jos minä en laita alulle. Minun pitää suunnitella, sopia ja valvoa aikamääreitä, sopimusehtoja, työn laatua, ihan kaikkea”, muistelee Nipa hektistä rakennusaikaa. Hän toteaa naurahtaen, että paperille piirretty karkea aikajana olisi auttanut kokonaisuuden hallintaa. Aikajanalle hän olisi merkinnyt, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa. Piirros olisi kulkenut kätevästi taskussa ja siitä olisi nähnyt, mitä kaikkea olisi pitänyt järjestellä uudelleen, kun seinäelementtien toimitus yllättäen viivästyi. ”Minun pää oli silloin ylikiehuva soppa muistettavia asioita ja ratkaistavia pulmia. Koko ajan tuli kaikenlaista pientä. Esimerkiksi valaisimet ajettiin pihaan, kun viimeistelimme vasta seinärakenteita”, Nipa kertoo. ”Olin unohtanut siirtää toimitusta, eikä minulla ollut siinä hetkessä suojaisaa säilytyspaikkaa sähkölaitteille.”

Koko rakennusprojektin ajan Nipa työskenteli normaaliin tapaan myös tuotannon parissa. Kahden työmaan yhteisrasite alkoi vaatia veronsa. ”Minä sukkuloin raksan ja eläinten välillä. Kevään poikimiset olivat olleet vaikeita, mikä tuotti lisähuolta. Raksan johtaminen oli työlästä, varmaankin pitkälti kokemattomuuteni takia. Aika ei riittänyt kunnon yöuniin, perheen kanssa olemisesta puhumattakaan. Tuntui, että takki oli tyhjä.”

Karjasuojan laajennusosa saatiin lopulta käyttöön 2014. Eläinmäärän lisääminen jännitti isäntää, sillä asiantuntijoiden laskelmat osoittivat, kuinka tärkeää olisi saada tuotanto täyteen kapasiteettiin mahdollisimman pian. Onneksi kevään 2014 poikiminen oli paremman kivennäisruokinnan ansiosta edellisvuotta onnistuneempi. ”Jos ylösajossa olisi ilmennyt mutkia, en tiedä mitä olisin tehnyt. Olin niin väsynyt. Tajuan nyt, että tein lähes vuoden ajan kahden ihmisen työt”, kuittaa Nipa päätään pyöritellen.

Rakentaminen on tältä erää ohi ja paluu arkeen tuntuu helpottavalta. Mikään ei kuitenkaan ole niin kuin ennen. ”Tuntui hyvältä palata normaaliin päivärytmiin, mutta eihän se niin ole. Minulla on nyt 30 emon sijaan paikka kuudellekymmenelle. Tuplaantuva karja vaatii työmenetelmien uudistamista, jottei työaikakin kaksinkertaistuisi”, tietää Nipa.

Kirjoittaja 
Inkeri Taurula
maatilayritysasiantuntija
ProAgria Kainuu

- - -

Ilmoittaudu mukaan ProAgria Kainuun MaiNuLi II -hankkeen Yrittäjä ja investointi -pienryhmään.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: kainuu.proagria.fi/hankkeet/mainuli.
Nipan tarina on kuvitteellinen.

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.