Tuotosseurantatulokset kertovat osaamisesta

Minäkin olen lypsänyt käsin!
Muistan kun lapsena istuin karjantarkkailijan sentrifugin kannen päällä. Meilläkin oli iso kirja, johon mittalypsyn maitomäärät kirjattiin. Siinäpä monen lapsuusmuistoja ajalta ennen putkilypsyä ja kuivamustekynää. Vaikka aika kultaa muistoja, on tuotosseuranta edelleen vahva kivijalka, jonka varaan rakentuvat kaikki muut neuvonnan ja jalostuksen palvelut.

Tuotosseurantaa on tehty Suomessa 123 vuotta. Tuona aikana olemme kehittyneet yhdeksi maailman korkeimpien tuotosten ja laadukkaimman eläinaineksen maista. Menestys ei ole onnenkantamoinen. Se on vaatinut pitkäjänteistä ja onnistunutta yhteistä työtä sekä maidontuottajilta että tuotosseurantaa organisoivilta organisaatioilta.

Tuotosseurannan tulosjulkistus eli maidontuotannon tulosseminaari on perinteeksi muotoutunut keväinen tapahtuma, jossa listataan Suomen parhaimpia karjoja. Kun listalta löytyy oman paikkakunnan tuttujen maidontuottajien nimiä, on kuin meille itsellemmekin olisi mainetta ja kunniaa tullut. Ja onhan se hienoa, kun suomalaiset maidontuottajat Pohjolan perukoilta kisaavat tasavertaisesti leudompien ilmanalojen kollegoidensa kanssa -ja menestyvät kansainvälisesti kovassa seurassa.

Tuotosseurannasta saatujen tietojen pohjalle rakentuu suomalainen nautaeläinten jalostus. Terveet, kestävät, rakenteeltaan sopivat ja tuotosominaisuuksiltaan erinomaiset sonnit ja lehmät ovat periyttäneet haluttuja ominaisuuksia, joista saamme kiittää tuotosseurantaa ja siinä mukana olleita ja olevia maitotiloja. Maitonäytteiden ja tuotosseurantatiedoista saatujen maitopitoisuuksien perusteella tiedämme, miten eläinten ruokinta ja hoito on onnistunut ja millainen eläimen terveydentila on.

Elävien eläinten kanssa töitä tekevät tietävät, miten pienestä kaikki voi olla kiinni. Säät ja sairaudet, teot ja tekemättä jättämiset, onni ja osaaminen. Se, että suomalaiset saavat kahvimaitonsa, puuromaitonsa ja kaakaomaitonsa maistuvana, tuoreena ja laadukkaana on vaatinut monen ammattilaisen rautaista osaamista ja asiaansa paneutumista. Maidontuottajat ruokkivat työkaverinsa navetassa niin, että eläimet tuottavat hyvin ja pysyvät terveinä. Maitotilayrittäjien tukena ovat ProAgrian asiantuntijat, jotka ymmärtävät tuotannon, talouden ja johtamisen tarpeet ja haasteet. Ruokintasuunnitelmat ja niiden seurantalaskelmat antavat kattavan tiedon rehujen kulutuksesta sekä lypsävistä että ummessa olevista lehmistä. Tuotosseurannassa mukana olevien tilojen käytössä on paljon välineitä sekä tuotantoon että tuotantokustannusten hallintaan.

Suomalainen tuotosseurantalehmä tuotti vuonna 2020 maitoa keskimäärin 10 168 kiloa, 231 kiloa edellisvuotta enemmän. Keskituotos oli nyt ensimmäistä kertaa viisinumeroinen. Sadan parhaan tilan energiakorjatun maitotuotoksen keskiarvo on 13 022 kg/lehmä. Se on maailmanluokan huipputulos. Hyvää tuotosta selittävät eläinten hyvä hoito ja maitotilayrittäjien osaaminen. Tarvitaan paljon työtä, että lehmät tuottavat kestävästi isoja maitomääriä. Vain hyvinvoiva lehmä tuottaa hyvin.

Suomalainen maidontuottaja on osaamisensa näyttänyt. Hienoa on, että meillä on järjestelmä, joka voi sen kiistatta todentaa. Sen kertovat tuotosseurannan vuosittaiset tulokset. Olkaamme ylpeitä niistä!

Ritva-Liisa Nisula
toimitusjohtaja
Keski-Pohjanmaa

 

Linkki maidontuotannon tulosseminaarissa julkistettuihin tuloksiin

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa