Kasvihuonetuotanto on kehittynyt

3 min lukuaika

Puutarhayrittäjän saappaissa

Uudet kasvihuoneet eivät enää ole erillishuoneita, vaan ns. blokkihuoneita, joissa viljelyolojen säätäminen on helpompaa ja työn tekeminen r

Kasvihuone

Jos on vuosikymmeniä maataloudessa puhuttu rakennemuutoksesta, niin sen saman tien on myös kulkenut kasvihuoneviljely. Täällä Pohjanmaan rannikolla oli 25–30 vuotta sitten vielä liki 700 kasvihuoneyritystä, nykyisin niiden määrä on alle 200. Silloin ennen perhe pärjäsi suhteellisen pienellä viljelyalalla, töitä tehtiin tavallisesti oman perheen kesken, kesäajan lisäavuksi palkattiin koululaisia. Monesti oli myös lisäksi maanviljelyä. Osalla oli kasvihuoneiden lisäksi turkistarha. Viljelmiä oli eniten Närpiössä, mutta myös tasaisesti muun rannikko-Pohjanmaan alueella. Erityisesti monessa rannikkokylässä pellot olivat heikompia ja kivisiä, kasvihuoneviljely tarjosi näin hyvän lisän toimeentuloon.

Viljelykasveina olivat kurkku ja se ihan normi pyöreä tomaatti. Vanhoissa, korkeille kasveille huonommin soveltuvissa huoneissa saatettiin viljellä kiinankaalia ja varhaisperunaa, mutta määrät olivat pieniä. Kurkun ja tomaatin taimet istutettiin yleensä suhteellisen aikaisin tammikuun lopussa tai helmikuun alussa ja viljelyä jatkettiin lokakuun toiselle puoliskolle. Ensimmäisistä vihanneksista sai hyvän hinnan ja varhaistuotantoon panostaminen kannatti. Jotkut tosin jo virittelivät ympärivuotista viljelyä valon avulla. Suurin osa käytti lämmitykseen raskasta polttoöljyä. Joku hurja oli rakentanut turvelämpölaitoksen, joka sitten jossain vaiheessa paloi...

Kasvualustana oli enimmäkseen turve, kivivilla teki jo kovasti tuloaan. Silloin vielä näki viljelypetejä, joissa alimpana oli olkipaali ja päälle tuli kerros turvetta. Tuon kasvualustan rakentaminen sekä myös huoneesta poistaminen oli varsin työlästä. Hyötynä oli oljen maatuessa tuottama hiilidioksidi. Viljelytapa tuli tiensä päähän yllensä silloin, kun viljelmälle tuli joku maalevintäinen kasvitauti ja kasvualusta oli pakko eristää pohjamaasta.

Viljelyneuvontaan oli panostettu monelta taholta. Maaseutukeskuksella oli useampi viljelyneuvoja, niitä oli myös pakkaamoilla ja viljelytarvikkeiden toimittajilla. Maanlaajuisestikin kasvihuoneviljelyn parissa toimi liki 15 maaseutukeskusten palkkalistoilla olevaa neuvojaa, nykyään enää vain yksi.

Mutta maailma muuttuu, Eskoseni. Ennen vanhaan hehtaarin suuruinen viljelmä oli valtavan suuri, nykyisin sen kokoinen alkaa olla elinehto ja suurimmilla yrityksillä on yli kymmenen hehtaaria viljelyksessä. Silti painimme hollantilaisiin verrattuna liki kärpässarjassa. Entisistä perheviljelmistä on tullut merkittäviä työnantajia. Viljely on varsin keskittynyttä Närpiöön sekä muutaman lähikuntaan.

Kun ennen kirsikkatomaatti oli eksoottinen erikoisuus, on se nykyisin jo yleisyydessään bulkkitavaraa. Meilläkin on seurattu eurooppalaista trendiä ja erikoistomaattien kulutus ja sitä myöten viljely lisääntyy koko ajan. Erityyppisiä tomaatteja on kotimaisina tarjolla ympäri vuoden. Kurkku on sitä vastoin pysynyt samannäköisenä kaikki nämä vuodet, viljely on vaan muuttunut ja keskittynyt ympäri vuoden viljeleviin yrityksiin, jotka viljelevät maailmanennätyssatoja. Paprikan viljely on saanut jonkin verran jalansijaa, erinomainen tuote, jonka viljelyn meillä soisi lisääntyvän.

Raskas öljy lämmityskäytössä on historiaa. Lämpö kasvihuoneisiin tuotetaan nykyisin kiinteillä polttoaineilla, enimmäkseen hakkeella. Uudet kasvihuoneet eivät enää ole erillishuoneita, vaan ns. blokkihuoneita, joissa viljelyolojen säätäminen on helpompaa ja työn tekeminen rationaalisempaa. Kasvualustat ovat osittain siirtyneet maantasasta korkeammalle metallisiin viljelykouruihin, joissa ylikasteluveden kerääminen ja kierrättäminen on helppoa. Kasvualustana on sitä monen parjaamaa kivivillaa, joka kuitenkin on vaan lämmön avulla kuiduiksi puhallettua kiveä. Turvetta käytetään myös, harmillisesti tämä kasveille erinomainen alusta on nyt joutunut ympäristöpolitiikan uhriksi.

Vihannesviljelijämme ovat aina olleet monitaitureita. Vihreän peukalon lisäksi tarvitaan monenmoista teknistä osaamista sekä ei vähimpänä melkoista riskinottokykyä. Kehittyvästä tekniikasta huolimatta myös itse viljelijää tarvitaan tekemään oikeat asiat ja päätökset oikeaan aikaan. Hatunnosto heille!

Kaisa Haga
Kasvihuoneviljelyn neuvoja
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap