Viikatteita tahkoamaan Keski-Suomessa!

Harald Hirmuinen talsi kerran ystävänsä Orm Onnekkaan kanssa sarjakuvassa rankassa kaatosateessa tosi märkänä, tosi äreänä ja tosi kyllänsä saaneena.  Kiukku, harmitus ja tympääntyminen on juuri saavuttamassa ääripisteensä kun Orm lausuu Haraldille: ”mutta kylläpä sade tekee hyvää nurmikolle”.

Toivottavasti tekee, monena vuotena on vettä toivottu tulevaksi. Tänä keväänä ei vedestä ole ollut pulaa ja heinän pitäisi kasvaa. Kasvanut se onkin, kesäkuun ensimmäisinä päivinä mittailin Haapamäellä 40 sentin mittaisia kasvustoja ja nyt viikon vaihduttua mittaa on tullut lisää. Keski-Suomen eteläisillä ja läntisillä osilla nurmet ovat 50-senttisiä mutta jo Multian korkeudella saa tästä mitasta nipistää viisitoista tai kaksikymmentä senttiä pois.

Vähemmänhän tuo on kuin pitäisi. Nurmi ei helteitä kaipaa mutta kyllä pikkuisen pitäisi olla lämmintä. Tämän kevään helteiden vuoksi mittaa puuttuu. Reilu sade on kuitenkin pitänyt heinän kasvussa eikä rehua tehdä vielä hetkeen. Tähkä on syvällä heinän korren sisuksissa vaikkakin löytyy jo kun jaksaa tarpeeksi etsiä. Pituuttakin saisi heinä venyä, 70-80 senttimetriä alkaa olla riittävä kasvuston pituus ennen kuin niittokonetta tuodaan saran päähän. Tuohon mittaan heinä kyllä venyy vauhdilla jos vain säät suosivat; 20 lämpöastetta niin reilun viikon päästä on parasta olla rehuntekijänkin menossa.

Aiemmin Artturista löytynyt nurmen korjuuaikapalvelu meni manan majoille viime syksynä. Nyt on sen tilalle tullut MLOY:n D-arvoennuste. Keski-Suomeen se on tällä viikolla lupaillut vielä hyvin korkeita D-arvoja mutta Kuoreveden Hallista D-arvoksi on jo laskettu 749. Sekin on kovin korkea lukema mutta eiköhän tuo tuosta laske.

 

Nyt siis näyttää aivan hyvältä. Nurmi kasvaa vaikkakin vähän kitkutellen, Juhannus käytetään rehuntekoon  niin kuin silloin ennen Kekkosen aikaan ja rehun ruokinnalliset arvot vaikuttavat aivan lupaavilta. Huippusatoa ei ehkä saada sillä siihen ei lämpö riitä mutta ihan kohtuullinen voi tulla.

Ollaan siis tyytyväisiä mutta ei kuitenkaan aivan yltiöoptimisteja. Vettä on saatu ja sen vuoksi pellot ovat aika märkiä. Nyt on vaara talloa ne pilalle ja ainakin liittymät voidaan saada rikki. Renkaissa kulkeva multa ei tee hyvää rehun seassa joten tarkkana on oltava! Kaikki eivät säilöntäaineita käytä eivätkä varsinkaan happoa. Tällä kerralla sietäisi sitäkin miettiä; jos kasvustot pysyvät märkinä on rehusta hankala saada priimaa.

Seuraavaa rehusatoa pitää miettiä jo nyt. Lannoitetaan seuraava sato heti kun keritään edellisen kimpusta pois. Nopea lannoitus mahdollistaa nopean uuden kasvun kun maassa on vielä kosteutta. Niitetään reiluun sänkeen; joskus niiden helteidenkin on tultava ja siihen mennessä pitää toisen sadon olla täydessä kasvussa. Tarkastetaan korjuujälki; märkä maa mahdollistaa monenlaiset vauriot. Raiteille ajetut nurmet sietää lopettaa ja uusia.

Kohtuutta enempää ei sentään pidä rehkiä. Jahka rehu on saatu talteen kannattaa ottaa hattu päästä, pistää sormet ristiin ja painella saunan lämmitykseen.

 

Kirjoittaja: Juhani Peltola

Maidontuotannon asiantuntija

ProAgria Keski-Suomi

 

Kuvat: Anu Ellä

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.