Enemmän tuottoa Ruokinnan ohjauksella
ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palvelulla varmistat, että karjasi ruokinta on tuottavaa ja kustannustehokasta.
Mykkälän Aki ja Tiina tuottavat maitoa 150 lehmän tuotantoyksikössä Tornion Arpelassa. Vuosi sitten tuli haasteita eteen kun maidon hinta lähti laskuun ja kesän säilörehusadosta tuli kovien sateiden vuoksi määrällisesti ja laadullisesti heikko. Kuinka tästä yhtälöstä saadaan aikaiseksi sama rahallinen kate ja toiminnallinen ilo työlle kuin aiemmin?
Aki ja Tiina seuraavat ympäröivää maailmaa aktiivisesti ja osasivat varautua kolmen sentin maidon hinnan pudotukseen. Silti todellisuus oli toinen ja hyvät neuvot tilanteesta selviämiseen tarpeen. 2012 tehtyä isoa investointia kolmen robotin navettaan ei voi ajaa alas odottamaan parempia aikoja. Maata on raivattu ja karjaa jalostettu vuosikymmenien ajan.
Investoinnista haluttiin ottaa hyöty irti ja suunta kääntyi ProAgrian puoleen. Rohkeasti otettiin osaa uusiin palveluihin, Ruokinnan ohjauksen Kasvu-pakettiin sekä lähdettiin ensimmäisinä mukaan Lapinkin alueella käynnistettyyn ruokinnan Benchmarking-pienryhmätoimintaan.
”Tuotosseurannasta saadaan yhteenvedot ja vertailutiedot karjakohtaisesti. Niitä voidaan verrata Tilakunnossa halutun mukaisesti rajattuun tilaryhmään. Robotin tiedot ovat hyviä päivittäisessä työssä. Raportteja saa sinnekin luotua, mutta se tahtoo jäädä tekemättä. Eikä sen ihmeemmin kiinnosta, kun katsoisi vain oman karjan lukuja ilman vertailua muihin samankokoisiin yksiköihin.” vastaa Tiina kysymykseen tuotosseurannan ja robotin tietojärjestelmän eroista yrityksen kehittämisessä.
”DeLavalin HerdNavigator – karjanhallintaohjelma on verraton apuväline karjan hedelmällisyyden hallintaan. Ammua käytämme lähinnä tietojen lähettämiseen” kertoo karjan tietojen hallinnasta vastaava Tiina.
”Ruokinnan ohjauksessa Päivälaskelmat oikein hyviä ja maitotuotto-rehukustannuslukemaa olemme oppineet hyödyntämään koko ajan enemmän. On päästy näkemään kuinka paljon pienikin muutos siihen lukuun vaikuttaa, erityisesti tämän kokoisessa yksikössä. Vuoden alussa aloitimme säännöllisen kokoontumisen kuuden tilan muodostamassa Ruokinta Benchmarking-pienryhmässä. Siellä noita lukuja vertaillaan tilojen kesken ja jaetaan teorian tueksi tärkeitä käytännön toimenpiteitä, jotta päästään yhä parempiin tuloksiin. Jaetaan käytännön osaamisia ja onnistumisia ryhmän kesken. Luvut ovat myös vertailukelpoisia, sillä ne on kaikille Päivälaskelmassa ja Kausiraportissa laskettu samalla laskentatavalla.” kertovat Aki ja Tiina.
Aki ja Tiina hyödyntävät tuotosseurannan tietoja ja raportteja tuotannon johtamisessa. Niistä näkee hyvin, mitä on tehty, mitä sillä on saatu aikaan, sekä mitä pitää muuttaa ja miten jotta Vuosivertailuun asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Talous on seurausta tuotannon toiminnasta. Kun tulot pienenevät, on myös kustannuksia saatava alemmaksi.
”Kausiraportti meillä tulostetaan ja katsotaan heti koelypsytietojen lähettämisen jälkeen. Muut raportit katsotaan ”herätyskellojen” eli asiantuntijakäyntien yhteydessä, jolloin niihin saa myös tulkinnan ja vertailutiedot. Toki raportit saamme myös itse Verkkopalveluista, mutta niiden hyödyntäminen tahtoo arjen kiireessä jäädä omatoimisesti tehtynä aika vähäiseksi. Asiantuntijakäyntien yhteydessä niistä saa keskustelujen kautta enemmän irti. Varsinkin silloin, kun syötössä oleva säilörehuerä oli alhaisen D-arvon 630 vuoksi haasteellinen. Saimme vahvistusta tunnuslukujen analysoinnin kautta siihen, että kaikki mitä siinä tilanteessa pystytään tilanteen hyväksi tekemään, oli myös tehty” kertovat Aki ja Tiina.
Tiina ja Aki näkevät tuotosseurannan, Ruokinnan ohjauksen sekä pienryhmätoiminnan hyödyn yrityksen kokonaisuuteen sekä talouteen hyvänä. Asiantuntijan kanssa läpikäydyt laskuritaulukot poikimavälin ja hiehojen poikimaiän merkityksestä kertovat selkeästi, mikä vaikutus kullakin osaprosessilla on koko yrityksen talouteen.
|
16.2. |
19.3. |
7.4. |
14.6. |
4.8. |
lehmiä lypsyssä |
127 |
132 |
135 |
139 |
131 |
tuotantokauden vaihe (keskim. päiviä poikimisesta) |
167 |
173 |
171 |
183 |
201 |
Säilörehun syönti-indeksi |
86 |
85 |
85 |
84 |
106 |
Väkirehu% |
50 |
53 |
52 |
51 |
42 |
Meijerimaitoa/lehmä |
31,5 |
31,3 |
32,9 |
32,6 |
30,2 |
Maidon hinta (ilman tukea) |
40,38 |
34,70 |
34,70 |
34,11 |
34,46 |
Ostorehukustannus sent/litra |
9,67 |
10,11 |
9,83 |
9,55 |
8,31 |
Maitotuotto – rehukustannus sent/litra (maidon pohjoinen tuki mukana) |
40,33 |
33,54 |
34,41 |
33,93 |
36,31 |
maaliskuu 10,11 – elokuu 8,31 = 1,8 sent/litra
4000 litran meijerimaitotuotoksella/päivä = 72 e/pv >2160 e/kk > 26 280 e/vuosi vähennystä ostorehulaskuihin ilman tuotannon menetystä.
Tilan ruokinnan asiantuntija on huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta.