Kaikki alkoi ahvenanmaanlampaista

ProAgrian asiantuntijan Kaie Ahskogin (oik.) ja yrittäjä Katja Sikan ultrattavana oli 50 tilan uuhta.

Katja Sikka juttelee lampailleen pehmeällä äänellä ohjatessaan laumaa ProAgrian asiantuntijan Kaie Ahlskogin käsiin. Lampolassa on alkamassa tiineysultra noin 50 uuhelle. Olemme Rymättylässä, SikkaTalun lammastilalla. Viime vuonna satavuotisjuhlia viettänyt Lammasyhdistys valitsi poikkeuksellisesti kaksi tilaa Vuoden lammastilaksi 2018, ja SikkaTalu oli niistä toinen.

- Oli hieno kunnianosoitus saada tunnustus tästä omasta, erilaisesta ja vielä nuoren tilan toiminnasta, sanoo Sikka.

SikkaTalun tilalla on tällä hetkellä 160 uuhta ja Sikka hoitaa tilaa miehensä kanssa. Työnjako on selvä: hän vastaa ison kuvan suunnittelusta, mies pelto-, rakennus- ja korjaustöistä. Näin on tehty 12 vuotta. Nyt on tullut aika vähentää jotakin tekemistä, kun taloon on muuttanut pieni lapsi.

Yksin puurtaminen alkaa myös jo väsyttää. Vastapainoksi Sikan pariskunta on aktiivisesti mukana ProAgrian lammaspienryhmässä. Ryhmässä mukana oleminen antaa uusia virikkeitä arjen työn ulkopuolelta. Myös ryhmissä vierailevat puhujat ovat hyviä, koska heitä kuunnellaan tarkkaavaisemmin.

- Jos ei verkostoidu, ei voi oppia toisten käytännön kokemuksista. Pitää puhua ja olla ryhmissä mukana, toteaa ProAgrian asiantuntija Kaie Ahlskog. Ahlskog on tehnyt tilan kanssa yhteistyötä jo kymmenen vuoden ajan.

Pioneerityötä ahvenanmaanlampaan jalostuksessa

Opiskeluaikoina Sikka olisi voinut valita työn nautojen parissa. Tärkeitä ovat aina olleet alkuperäisrodut, joten tavattuaan harvinaisen, saaristoon sopeutuvan ahvenanmaanlampaan, valinta oli selvä.

Hän innostui jalostuksesta, mutta ei tahtonut löytää pässejä mistään. Siispä hän kokosi opinnäytetyössään kahdeksan vuotta sitten ahvenanmaanlampaan pässilinjat avuksi itselleen ja muille.

- Facebook-ryhmissä etsitään pässejä luomani systeemin avulla. Se tuntuu aika jännältä, naurahtaa Sikka.

Alussa rotu oli noin 200 eläimen kokoinen, nyt kanta on turvattu. Jalostustyö kiehtoo Katjaa, koska se on opettavaista ja monimuotoista. Uusien rotujen myötä oppii vanhastakin rodusta enemmän. Vaikka ulkonäkö on tärkeää, alkuperäisrodun ei tarvitse näyttää samalta kuin 1600-luvulla. Eläimestä on saatava myös tuottoa.

- Katso miten hyvärunkoinen ja lihaksikas ahvenanmaanlammas! osoittaa Ahlskog haastattelijalle kuin Sikan sanoja vahvistamaan.

Vuokramaasta oli hyvä ponnistaa

Karitsanlihatuotannon lisäksi tilalla on mm. maidontuotantoa, oma jäätelöbrändi, jugurtinvalmistusta, tutkimustoimintaa yliopistojen kanssa sekä perinnebiotooppien hoitoa. Viljelyssä on 80 hehtaaria ja tila on kokonaan luomussa. Tarkastukset ovat hyvästä, eikä kirjaaminenkaan ole tottuneelle vaikeaa.

- Aluksi olimme tilalla vuokralla ja taloudelliset paineet olivat vähäisemmät. Oli rauhaa keskittyä ja toteuttaa itseään, summaa Sikka.

Tila on myös Suomen ainoa lampaanmaidontuottaja. Maitolampaina on sekä ahvenanmaan- että itäfriisiläisiä lampaita. Jonkinlaisesta yhteistyöstä olisi maidontuotannossa apua. Erityisesti Sikka toivoisi löytävänsä kumppanin lampaanvillan hyödyntämiseksi. Tällä hetkellä villalle ei ole juurikaan käyttöä.

- Lammas on hieno eläin. Siitä voidaan hyödyntää maito, liha, talja, villa ja maisemanhoito.

Teksti ja kuva: Sanna Lindén
 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut