Uoman kunnostus saa kiitosta viljelijöiltä

Henrik Johansson pääsi keväällä kylvämään kaikkia peltojaan yhtä aikaa, kun Hardombäckenin uoma on peruskunnostettu ja tehty mm. tulvahyllyjä. Kuva: Päivi Meronen
Loviisanjoen latvoilla Hardombäckenin (Haddominojan) varrella Elin Koho ja Henrik Johansson esittelevät tyytyväisinä peltojaan, joille tänä keväänä pääsi tekemään kylvöt ilman märkyysongelmia. Kummankin tilan pelloista pääosa on Hardombäckenin vaikutusalueella. Talven aikana uoma on kunnostettu Nutrinflow-hankkeen myötävaikutuksella.
Elin Koho viljelee kasvinviljelytilaa, jonka 80 hehtaarista kolme neljäsosaa on ojan vaikutusalueella. – Vesi seisoi pellolla, keväisin niin että ei päässyt ajoissa kylvöille ja syksyllä puinneille. Kesäisin kasvustot melkein kuolivat veden alle, kuvailee Elin tilannetta, joka vallitsi ennen valtaojan peruskorjausta.
Pahiten märkyys on vaivannut ojan latvaosien alavia peltoja, joita Henrik Johanssonilla on viljelyssä 20 hehtaaria. Viimeisten kolmen vuoden aikana on ollut paljon ongelmia, kun liete on täyttänyt vesiuoman. Paikoin veden vaivaamia alueita ei ole päässyt viljelemään.  – Vedenpinta on aiempina keväinä ollut vain pari kymmentä senttiä pellon alapuolella. Tänä keväänä pelloilla hanhet eivät enää uineet ja alavat osuudet pääsi kylvämään yhtä aikaa muun lohkon kanssa.
Märkyys ei haittaa enää Hardombäckenin varrella maitaan viljeleviä. Tänä keväänä pelloille pääsi kylvötöihin normaalisti. Kasvusto on vahvaa, vihreää ja näyttää kesäkuun lopulla hyvinvoivalta, vaikka alkukesän aikana on satanut paljon. – Emme olisi uskoneet, että tilanne korjaantuu näin nopeasti, viljelijät ihmettelevät.
 

Reippaasti toimiin

Loviisanjoki on tunnetusti ongelmallinen. Se tulvii latvoilla ja kuormittaa Loviisanlahtea. Aiempien selvitysten perusteella, paikallisten viljelijöiden tuntemuksella ja karttoja tutkimalla Hardombäcken valittiin Itämeren ravinnekuorman vähentämiseen tähtäävän kansainvälisen Nutrinflow-hankkeen suomalaiseksi pilottikohteeksi.
Hardombäckenin latvaosien uomaa on avattu viimeksi kymmenen vuotta sitten. Muitakin pieniä pätkiä ojasta on kunnostettu eri aikoina, mutta pääuoma kokonaisuudessaan edellisen kerran 50 vuotta sitten.
Hardombäckenin ojitusyhteisöjen ylimääräisessä kokouksessa maaliskuussa vuosi sitten uoman perkaaminen ja vesiensuojelurakenteiden rakentaminen sai yhteisöjen osakkaiden kannatuksen. Ojan alueella toimii kuusi vesienhoito-osuuskuntaa, joissa on yli 40 maanomistajaa, neljännes aktiivisia viljelijöitä. Toimien toteutumista edisti, että jokaisesta osuuskunnasta löytyi innokas osakas hankkimaan tarvittavat maanomistajien suostumukset.
Lisäksi toimien edistymistä vauhditti maanomistajien halu saada vesiuoma kuntoon.
 

Mitä on tehty?

Etelä-Suomen Salaojakeskuksen suunnittelijat tekivät alueella mittaukset sekä laativat Hardombäckenin peruskunnostussuunnitelman ja suunnittelivat muut vesienhallintaratkaisut.
Kunnostustyöt aloitettiin viime syksynä. Vähäluminen ja leuto talvi oli kaivuille ja muille toimille suotuisa. Nutrinflow-hankkeen vetäjä Ari Kultanen ja viljelijät kiittelevät työn tehnyttä firmaa ja konekuskia sutjakkaasti hoidetusta urakasta. 
Veden kulkua uomassa on hillitty kivipadoilla ja laskeutusaltailla. Tulviin on varauduttu rakentamalla kakstasouomia, joissa sulamis- ja tulvavesimassat pääsevät vapaasti laajenemaan normaalijuoksua isommalle alueelle. Tulvahyllyille on kylvetty nurmikasveja sitomaan maaperää. 
Aalto-yliopisto on kiinnostunut selvittämään kakstasouoman vaikutusta. Tutkijat ovat asettaneet mittauslaitteet, joilla seurataan kuluvan kesän, nouseeko vesi uomassa riittävän usein tulvakorkeuteen.
Uoman peruskunnostuksen yhteydessä on korjattu myös tienalituksia vaihtamalla rummut ja sijoittamalla ne oikeaan korkeuteen.
Hardombäckenin peruskunnostuksesta ja vesirakenteista on vastannut Etelä-Suomen Salaojakeskus.
 

Jatkotoimet

Hardombäckenissä peruskuivatustoimien myötä vesi virtaa jälleen ja pysyy uomassa. Jatkossa kunnostustoimet kohdistuvat paikalliskuivatukseen maanomistajien mailla sekä Loviisanjokeen, jonka peruskunnostussuunnitelman Salaojakeskus on tehnyt muutama vuosi sitten. Suunnitelma on aluevirastossa lupaprosessissa.
Nutrinflow-hankkeessa selvitetään myös tilakohtaisia ratkaisuja vesienhallinnan suhteen, sillä hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltainen valuman hallinta. Kultanen kertoo, että jatkossa kartoitetaan salaojien kunto ja tarvittavat korjaustoimet sekä selvitetään, mitä maanparannustoimia voitaisiin tehdä. – Harkinnassa on, saadaanko rakennekalkituksella tai jollakin maa-aineslisäyksellä ehkäistyksi valumia ja ravinteet pidättymään paremmin maaperään.
Viljelijöillä on tavoitteena tasata painanteita pelloillaan sekä kunnostaa salaojia. Maanäytteitten kautta tutkitaan ravinnetila ja –tarpeet.
ProAgria Etelä-Suomen ja Nylands Svenska Lantbruksskällskapin asiantuntijat tekevät tilakohtaisesti selvitykset ja korjausehdotukset.
Viljelijöillä on hankkeessa omarahoitusosuus. Hankkeessa etsitään sellaisia ratkaisuja, joita viljelijät voivat jatkossa toteuttaa muista rahoituslähteistä. – Hanke toimii esimerkkinä, jonka toivotaan innostavan muita tekemään vastaavia toimia peltojen kasvukunnon ja ympäristön hyväksi, toteaa Kultanen.
 

Hanke kiinnostaa Loviisan kaupunkia

Loviisanjoki kuormittaa Loviisanlahtea keskellä kaupunkia. Lahti on matala ja kasvaa umpeen, mikä puolestaan haittaa virkistyskäyttöä. – Merenlahti on hyvin kiinnostava kohde kaupungille merinäkymänsä ja virkistyskäytön vuoksi, kertoo ympäristönsuojelutarkastaja Maija Lehtomäki Loviisan kaupungilta. 
Kaupungin osallistumista hankkeeseen puoltaa mahdollisuus vähentää lahteen tulevaa kiintoainesta ja ravinnekuormaa. – Kun asiat ovat kunnossa yläjuoksulla, kaupunki voi suunnitella jatkotoimia lahden kunnostamiseksi.
- Itämeren veden laatu on tärkeä intressi monelle. Tämä on hyvä ja käytännönläheinen hanke, kun voimme monistaa tehtyjä toimia ja jakaa tietoa onnistumisista muillekin, perustelee Lehtomäki. 
Hardombäckenissä tehtyihin toimiin on käynyt tutustumassa niin viljelijät kuin viranomaisetkin laajalla rintamalla. Alue kiinnostaa myös kansainvälisesti. Hankkeen partnerit Latviasta ja Ruotsista ovat käyneet katsomassa suomalaista pilottikohdetta. Latviassa vastaavanlaiset toimet, mitä Suomessa on jo nähtävissä, ovat vasta alkamassa.  – Olivat hyvin vaikuttuneita, toteaa hanketta vetävä Ari Kultanen ProAgria Etelä-Suomesta.
 
Teksti: Päivi Meronen
 

Lyhyesti

Hardombäcken (Haddominoja), Loviisa
Uoman pituus on noin 10 km
Valuma-alueella viljelyksessä noin 300 hehtaaria kymmenellä tilalla.
Ojitusyhteisössä 45 maanomistajaa.
Uoman läheisyydessä on aiemmin toiminut Loviisan kaupungin pohjavedenottamo. Pumppaamon lopetettua toiminnan pohjavesi purkautuu lähteiden kautta Hardombäckeniin.
 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.